Aamulla haudattu illallinen

Pienen, höyryn peittämän järven lähellä Polly löysi rivin isoja patoja syvien kuoppien vierestä mustassa maassa. Paksuun esiliinaan pukeutunut kokki laski suljetun padan jokaiseen kuoppaan köyden avulla. Polly laskeutui lähelle katsomaan, uteliaana siitä, mitä kannattaisi kypsentää maakuopassa.

Near a small lake covered in steam, Polly found a row of big pots next to deep holes in the black ground. A cook in a thick apron lowered a sealed pot into each hole using a rope. Polly landed nearby to watch, curious what could be worth cooking in a hole in the ground.

Jokainen pata oli täynnä lihaa, makkaraa, kaalia ja vihanneksia. Kuoppia lämmittää alhaalta tulivuori, suunnilleen yhtä kuumaksi kuin kiehuva vesi. Tulta ei käytetä lainkaan. Kuumuus tulee vain syvältä maan alta, halkeamista jotka merkittiin kivirenkain kauan sitten.

Each pot was full of meat, sausage, cabbage, and vegetables. The holes are heated from below by the volcano, to about the same heat as boiling water. No fire is used at all. The heat comes only from deep underground, through cracks marked with stone rings long ago.

Kokki näytti Pollylle, enimmäkseen käsillään, että padat pysyvät maassa kuusi tai seitsemän tuntia. Ihmiset käyvät sillä aikaa järvellä tai kylässä. Sitten he palaavat kaivamaan illallisensa esiin.

The cook showed Polly, mostly with his hands, that the pots stay buried for six or seven hours. People go visit the lake or the town while they wait. Then they come back to dig up their dinner.

Kun ensimmäinen pata nousi ylös, paksu höyry kohosi ilmaan, ja kypsyneen lihan tuoksu täytti aukion. Polly ei jäänyt syömään, mutta hän katseli kokin kantavan pataa pois, ylpeänä ateriasta jonka vuori oli valmistanut.

When the first pot came out, thick steam rose up, and the smell of cooked meat filled the air. Polly did not stay to eat, but she watched the cook carry the pot away, proud of a meal the mountain had cooked.