Rakennettu siitä mitä oli

Lamb Holmin kappeli on kaksi armeijan parakkia peräkkäin, ja se on ensimmäinen asia jonka jokainen huomaa ja viimeinen jonka kukaan muistaa. Vahtimestari oli avaamassa ovia Pollyn saapuessa, kiireetön mies avainrenkaineen. "Mikä on ammattinne?" Polly kysyi, ja mies sanoi avaavansa ovet aamulla, sulkevansa ne illalla ja maalaavansa siinä välissä sen minkä suolainen ilma vei.

The chapel on Lamb Holm is two army huts end to end, which is the first thing anyone notices and the last thing anyone remembers. A caretaker was unlocking it when Polly arrived, an unhurried man with a ring of keys. "What is your job?" she asked him, and he said he opened the doors in the morning, closed them at night, and repainted what the salt air took off in between.

Sisällä parakit katoavat. Italialaiset sotavangit tuotiin tänne neljäkymmentäluvulla rakentamaan merisulkuja, ja he pyysivät paikkaa jossa palvoa. He saivat aaltopeltiä. Siitä he tekivät holvatun katon, kivisen kuorin, taotun rautaristikon ja maalatun alttaritaulun, ja yksi heistä, taidemaalari nimeltä Domenico Chiocchetti, johti työtä.

Inside, the huts disappear. Italian prisoners of war were brought here in the nineteen forties to work on the sea barriers, and they asked for somewhere to worship. What they got was corrugated metal. What they made of it was a vaulted ceiling, a stone chancel, a wrought iron screen and a painted altarpiece, and one of them, a painter named Domenico Chiocchetti, led the work.

"Mitä tarvitsette työn valmiiksi saamiseen?" on kysymys johon leirin oli vastattava. He pyysivät sementtiä, ja sementtiä he saivat. Kaikki muu tuli siitä minkä leiri oli heittämässä pois. Ristikko on kylmänä taottua romurautaa. Kynttilänjalat ovat säilykelihapurkkeja. Kuorin kivi on kipsilevyä, maalattuna niin huolellisesti, että sitä on kumarruttava katsomaan ennen kuin se myöntää mitä on.

"What do you need to complete the work?" is the question the camp had to answer. They asked for cement, and were given cement. Everything else came out of what the camp was throwing away. The screen is scrap iron worked cold. The candle holders are corned beef tins. The stone of the chancel is plasterboard, painted so carefully that you have to lean in before it admits what it is.

Vahtimestari oli jättänyt pienen käsityökalun ikkunalaudalle. "Voisitteko näyttää, miten tätä työkalua käytetään?" Polly kysyi, ja mies näytti, ja selitys meni ensimmäisellä kerralla ohi. "Voisitteko selittää sen uudelleen?" Sen hän teki myös. Sitten hän palasi maaliensa ääreen, ja Polly katsoi ylös kattoon, joka on litteää peltiä teeskentelemässä kaarta ja pitää teeskentelynsä jokaiselta istuimelta katsottuna.

The caretaker had left a small hand tool on the sill. "Could you show me how to use this tool?" Polly asked, and he did, and the explanation went past her the first time. "Could you explain that again?" He did that too. Then he went back to his paint, and Polly looked up at a ceiling that is flat metal pretending to be a curve, and holds the pretence from every seat in the room.